Kuubasta puhuminen saa monet ajattelemaan kiihkeitä rytmejä, rommia, vanhoja 50-luvun Amerikan rautoja  tai vallankumouksen sankareita  Fidel Castroa tai Ernesto “Che” Guevaraa polttelemassa paksuja käsin käärittyjä  havannalaisia sikarieja.

Kuuban kansantasavalta sijaitsee samannimisellä Isojen-Antillien suurimmalla saarella. Saaren suhteellista koko kuvaa parhaiten se, että se on pinta-alaltaan ( yli 100.000 km2 ) laajempi kuin kaikki muut Karibianmeren saaret yhteensä.  Kuuban asukasluku on reilu 11 miljoonaa . Asukkaista reilu 50% on mulatteja, 37% eurooppalaisia, afrikkalaisia 11 ja kiinalaisia 1%. Virallinen kieli tällä entisellä Espanjan siirtomaalla on tietysti espanja.

Havannan nähtävyydet

Havanna, Kuuban pääkaupunki, perustettiin nykyiselle paikalleen, mahtavan luonnonsataman äärelle, jo vuonna 1519. Kaupungista kehittyi jo saman vuosisadan aikana Länsi-Intian tärkein espanjalainen linnoitus sekä sotilassatama kiitos kaupungin mahtavan maantieteellisen ja strategisen aseman.

Jo 1500-luvulla satama sai suojakseen linnoitukset eli Castillo de Morro´n toiselle rannalle ja San Salvador de la Puntan linnakkeen vastapäiselle rannalle.1700-luvulla satama sai turvakseen vielä koko Amerikan laajimman linnoitukseen, joka tunnetaan nimella La Cabana.

Havannan vanhakaupunki

Tässä upeassa kaupungissa, jonka vanha osa on valittu vuonna 1982 UNESCO:n maailman-perintösuojelukohteeksi,  asuu nykyisin 3 miljoonaa asukasta. Vanha Havanna, joka espanjaksi on La Habana Vieja, sijaitsee sataman lähellä. Siellä näkee niin upeasti entisöityjä palatseja, kirkkoja  kuin muitakin julkisia rakennuksia. Mittavasta kunnostustyöstä kertoo hyvin se, että 1500- ja 1600-lukujen aikaisista rakennuksista on restauroitu pitkästi yli 100. Huomaamatta ei voi myöskään olla vanhojen rakennusten ikkunoita ja parvekkeita, joita koristavat Havannan tunnusmerkit, upeasti taotut rautaiset ristikot. Alla Havannan suuri teatteri.

Toisaalta ei voi olla mainitsematta, että alueelta löytyy runsaasti myös ränsistyneitä kunnostusta odottavia kohteita.

Vanhat Amerikan raudat Havannan katukuvassa

Vanhaa on myös Havannan autokanta ja matkailijan kannalta hyvä niin, sillä missään muualla ei voi törmätä yhtä upeisiin 1950- luvun klassisiin  Amerikan rautoihin kuin Kuubassa. Yhdysvaltatojen 1960-luvun alussa julistaman kauppasaarron vuoksi maahan ei enää tuotu uusia autoja eikä varaosia vanhoihin. Autojen kunnossapito onkin vaatinut kuubalaisilta automekaanikoilta todella luovaa otetta.

Plaza de la Catedral eli Katedraaliaukio

Viehättävän Katedraaliaukion keskeinen nähtävyys aukion nimen mukaisesta upea, 1700-luvulla jesuiittojen rakennuttama barokkijulkisivuinen katedraali sekä sen kaksi epäsymmetristä tornia.Tuo kokonaisuus yhdessä kaarikäytävällisten palatsien kanssa muodostaa monien mielestä koko Havannan kauneimman rakennustaiteellisen kokonaisuuden Aukion ympärillä on myös kauniita värikkäin ikkunaluukuin varustettuja, siirtomaatyylisiä taloja. Katedraalin edessä on ulkoilmakahvila, jossa voi nauttia paikallisia juomia elävää musiikkia kuunnellen ja ympäristöä ihaillen.

Plaza de Armas eli Aseaukio

Plaza de Armas on on Havannan vanhin jo vuonna 1519 rakennettu aukio, jonka lähistöltä löytyy
muun muassa useita merkittäviä museoita.

Plaza de la Revolucion eli Vallankumousaukio sekä Che Guevara

Havannan vallankumoustori on kooltaan suorastaan valtava, sille sinne mahtuu kerralla joukkokoukseen peräti reilu miljoona kuulijaa kuuntelemaan aiemmin Fidelin nykyisin hänen veljensä puheita. Aukion tunnuksina voidaan pitää Ernesto “Che” Guevaran, Fidel Castron taistelutoverin, muotokuvaa  sekä Kuuban varhaisemman vapaustaistelijan Jose Martin patsasta. Che Guevara oli Argentiinassa syntynyt lääkäri, jota voidaan syystä pitää Kuuban vallakumouksen ruumiillistamana.  Che sai surmansa vuonna 1967 Boliviassa, kun kuubalaiset yrittivät levittää vallankumousaattetaan tukemalla Latinalaisessa- Amerikassa syntyneitä sissiliikeitä.

Chen kuviin ei voi olla törmäämättä Kuubassa liikuessaan, sillä niitä löytyy niin T-paidoista kuin postikorteistakin unohtamatta kerrostalon seinän kokoisia reliefejä  (kts. yllä).  Chen kuvan pohjana on piiroskuva, joka on tehty mukaillen Alberto Gordan ottamasta valokuvasta. Kuuban kansallissankari Jose Marti, joka eli vuosina 1853-1895, on kunnostautunut myös musiikin alalla, sillä hän on kirjoittanut  kappaleen “Guajira guantanamera” sanat

Capitolio eli Parlamenttitalo

Kuuban parlamentin kokoontumispaikka tunnetaan nimellä Capitolio. Rakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se kopio Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington DC:ssä sijaitsevasta vastaavasta rakennuksesta. Sitä voidaan pitää myös Yhdysvaltojen valta-ajan symbolina.

KUUBALAISET SIKARIT

Sikarien nykymuotoinen valmistui alkoi Espanjassa 1700-luvun alkupuolella. Raaka-aineena käytettiin Kuubassa kasvatettua tupakkaa. 1700-luvun puolivälissä sikarien valmistus alkoi myös Kuubassa eikä suotta, sillä ne syrjäyttivät pian espanjalaiset sikarit. Tämän jälkeen kuubalainen sikari on jatkanut voittokulkuaan niin, että niitä pidetään kiistatta maailman parhaimpina. Tämä koskee erityisesti Pinar del Rion alueella viljellystä tupakasta tehtyjä sikaareja.

Partagasin sikaritehdas Havannassa

Havannan suurimpiin nähtävyyksiin kuuluu Jaime Partagasin jo 1800-luvun alkupuoliskolla perustama sikaritehdas. Tehdas aina sieltä asti valmistanut kuuluisia Partagas-sikareja, Havannoja. Tehtaan palveluksessa on 200 työntekijää. He käärivät vuosittain 5 miljoonaa sikaria. Tehtaan ulkopuolella ei voi olla törmäämättä sikarikauppiaisiin, jotka väittävät myyvänsä aitoja sikaareja eri syistä  ja vielä halvalla. Heihin kannattaa suhtautua suurella varauksella. Tehtaaseen tehdään retkiä pitkin päivää, jos ehkäpä maailman kuuluisimpien sikarien kääriminen kiinnostaa.

Hemingwayn jalanjäljillä Havannassa

Havanna on mahtava sekoitus kulttuuria ja historiaa, joka kaikkien tulisi kokea. Täällä voit kävellä Ernest Hemingwayn jalanjäljissä. Maailman kirjallisuuden klassikoihin kuuluva kirjailija  Ernest Hemingway, joka palkittiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1954, asui ja vaikutti Havannassa pitkään ennen vallankumousta. Havannassa syntyivät mm. teokset “Kenelle kellot soivat” sekä “Vanhus ja meri”.

Hemingwayn kotimuseo Finca la Vigia sijaitsee Havannan ulkopuolella. Havannassa Hemingwayn vaiheisiin  liittyy ensinnäkin hotelli Ambos, jossa hän majaili pitkään.Voit siemailla hänen itsensä kehittämiä kuuluisia coctaileja mojitoja ja daiquireja samoissa ravintoloissa, joissa hän itse niitä nautti. Unohtaa ei myöskään sovi cubalibreä eli paikallista rommia, kuten Havanna Clubía, sekoitettuna Coca-Colan tyyppiseen juomaan. Hemingwayn suosikkiravintolat Havannassa olivat La Floridita, missä hän aina kävi nauttimassa mojitonsa  sekä El Bodequita, missä hän otti daiquirinsa.

Malecon- Havannan tunnetuin katu

Yksi Havannan tunnusmerkeistä on myös kuusikaistainen ja seitsemän kilometriä pitkä rantakatu Malecon, joka yhdistää Keski-Havannan ja Vedadon-kaupunginosan  toisiinsa. Kadun nimi on osuva, sillä se tarkoittaa suomennettuna aallonmurtaja eikä suotta, sillä usein vaahtopäiset aallot iskevät   ja heittävät suolaista vettä yli kaiteen.

Kuuban valuutta ja luottokortit

Kuubassa on kätössä kaksi valuuttaa: Maan virallinen raha on Kuuban peso CUP, jota käyttävät paikalliset asukkaat. Turistien maksuvälineenä on puolestaan ns. Kuuban vaihdettava peso CUC.  Mukaan  kannattaa ottaa euroja. US dollareita ei suositella, sillä niiden vaihtamisesta peritään ylimääräinen  10%  lisämaksu. Useimmat luottokortit käyvät, mutta ne eivät saa olla amerikkalaisten pankkien myöntämiä. Kannatta myös huomioida, että luottokortilla rahan nostamisesta ja sillä maksamisesta peritään reilun 10% lisämaksu.

Milloin matkustaa Havannaan?

Kuuban ilmasto trooppinen eli kostea ja kuuma. Runsaimmat sateet ajoittuvat toukokuusta lokakuuhun. Niin sanottu kuivakausi kestää puolestaan marraskuusta  huhtikuuhun.  Hurrikaaneihinkin on varauduttava elokuun ja lokakuun välisenä aikana.

Tästä painamalla näet  Havannan tämän hetkisen sään sekä 10-päivän ennusteen. Näet myös kaikkien 12 kuukauden keskimääräiset ylimmät ja alimmat lämpötilat.

Kuuban vaiheita eurooppalaisesta asutuksesta Fidel Castroon

Eurooppalainen asutus Kuubassa alkoi, kun espanjalaiset perustivat Kuubaan siirtokuntia 1510-luvulla. Paikallisten intiaanien vastarinta murrettiin ja intiaanit joutuivat sokeripelloille orjatyövoimaksi.  Kun eurooppalaisten mukanaan tuomat kulkutaudit tappoivat intiaanit liki sukupuuttoon, alettiin saarelle tuoda orjia Afrikasta. 1800-luvun puolivälissä saaren väestöstä  liki puolet ( noin ½ miljoonaa ) oli orjia. Tuon ajan sokerintuotannon laajuudesta kertoo parhaiten se, että Kuuba tuotti tuolloin kolmanneksen koko maailman sokerista.

Vaikka muu espanjalainen Amerikka itsenäistyi 1800-luvun alussa, ei tämä koskenut Kuubaa, joka jäi edelleen sen siirtomaaksi. Kuubassa oli vapautumispyrkimyksiä, mutta ne tukahdutettiin. Itsenäisyyspyrkimykset kuitenkin jatkuivat kansannousuina 1850-luvun puolivälissä. Ns. 10-vuotinen syttyi 1867, millä saavutettin heikko autonominen asema. Ns toinen itsenäisyyssota syttyi 1895 ja johti Kuuban täydelliseen itsehallintoon. Lopullisen sysäyksen Kuuban itsenäisyydelle kuitenkin antoi Espanjan ja Kuuban asioihin vahvasti sekaantuneen Yhdysvaltojen välille 1898 syttynyt sota.

Itsenäinen tasavalta Kuubasta tuli vuonna 1902, mutta todellisuudessa Yhdysvallat valvoi tiukasti niin sen taloutta kuin politiikkaakin. Kuuban perustuslakiin kirjattiin niin kutsuttu Plattin lisälauseke, joka antoi Yhdysvalloille oikeuden puuttua Kuuban asioihin omien etujensa sitä edellyttäessä.  Vuonna 1903 sovittiin amerikkalaisen sotilastukikohdan perustamisesta Guantanamoon, missä se muuten on edelleenkin.

Tosiasiallinen valta aina 1930-luvulta lähtien oli armeijalla ja sen johdossa olleella Fulgencio Batistalla. Aluksi hän ohjaili maata ns. nukkepresidettien avulla. Vuonna 1940 hänet valittiin presidentiksi ja vuonna 1944 hän teki sotilasvallankaappauksen. Koko  ajanjaksoa voi parhaiten kuvailla sanoilla korruptio ja väkivalta.

Batistan valtakautta jatkui aina Kuuban vallankukumoukseen 1959. Tuolloin valtaan nousi Fidel Castron johtama vasemmistolainen vallankumousliike. Kuuban ja USA:n suhteet katkesivat ja Kuubasta tuli silloisen Neuvostoliiton kumppani, jolta se sai niin taloudellista kuin sotilaallistakin tukea. Tämä yhteistyö johti vuonna 1962 Yhdysvaltojen kanssa ns. Kuuban kriisiin. Yhdysvallat julisti samana vuonna Kuuban edelleenkin jatkuvaan kauppasaartoon.

Mitä sinulle tulee mieleen Jamaikasta?  Monien ajatuksissa Jamaika on paratiisimainen saari, jonka vitivalkoisisilla hiekkarannoilla huojuavat upeat palmumetsät. Jostain kaukaa kuuluu rentouttavaa reggeata, OK, ja suussa maistuu jokin erinomainen drinkki, jonka pohjana on ollut oiva jamaikalainen rommi. Jamaika , reggaen ja maailman nopeimpien pikamatkan juoksijoiden kotisaari, on kiistatta Kuuban ohelle Karibian saarista kuuluisin. Tämän Isoihin Antillien saariston kolmanneksi suurimman  saaren pituus on reilu 200 km ja suurin leveys vajaa 100 km. Se sijaitsee Haitin luonaispuolella vajaan 150 km päässä Kuubasta etelään.

Montego Bay, Negril ja Ocho Rios ovat Jamaikan suosituimmat turistikohteet

Jamaikan suosituin turistikohde on Montego Bay,  joka on myös maan toiseksi suurin kaupunki. Tästä kaupungeista löytyvät kaikki ne palaset, joita varsinkin häämatkalle tai aurinkolomalle elämästä nauttimaan tullut turisti voi vain toivoa eli mahtavia valkohiekkaisia uimarantoja ja upeita kansainvälisiä hotelleja.

Näille hotelleille on myös tyypillistä all inclusive, mikä tarkoittaa sitä, että matkapaketin hintaan kuuluvat myös kaikki ruokailut ja juomat ja vieläpä ympäri vuorokauden. Rahaa ei tarvita lainkaan, vaan näytät aina tarvittaessa hotellin antamaa rannekettä.

Esimerkiksi omassa Riu-hotellissamme ruoat olivat suorastaan erinomaisia. Huoneestamme löytyi myös pieni baari. Sitä tuli kuitenkin käytettyä varsin niukasti, sillä hotellin lukuisissa baareissa oli tarjolla baarimestareiden sekoittamia toinen toistaan upeampia drinkejä. Mikäs sen mukavempaa kuin käydä drinkkilistaa läpi ja kuunnella samalla live-bandin esittämää mahtavaa reggaeta.

Jos auringonotto, uinti ja shoppailu alkavat kyllästyttää, voit ottaa ja lähteä tutustumaan vaikkapa vanhoihin historiallisiin sokeriruokoplantaaseihin tai lauttamatkalle Great River -joelle.

Negril ja The Great Morass

Jamaikan kaikkein upeimmat rannat ja saaren rennoin meininki löytyvät kuitenkin monien mielestä Negrilistä. Negrilin mahtaville uimarannoille tyypillisiä ovat matalat rakennukset, upeat värit ja rehevät palmut. Jos kaipaat muuta nähtävää, löytyy heti pääkadun toiselta puolelta The Great Morass. Se on mangrovea kasvava suuri suoalue, mistä löytyy luontopolku lintutorneineen. Jos krokotiilit kiinnostavat, niitä voi nähdä retkellä, joka suuntautuu Black River´le.

Ocho Rios ja Dunns River Falls-vesiputoukset

Kallioisten niemekkeiden poukamissa on paljon viehättäviä hiekkarantoja, jotka ovatkin Ocho Rios Bayn ympärille kasvaneelle Ocho Riosille tyypillisiä.

Myös Jamaikan tunnetuin nähtävyys, Dunns River Falls-vesiputoukset, sijaitsevat lähellä Ocho Riosta. Kyse on upeasta sarjasta porramaisia vesiputouksia, joita ihmiset kahlaavat ylöspäin lähes jatkuvina ketjuina tavoitteenaan mahtavat näkymät. Väkeä paikalla riittää varmasti , sillä se kuuluu myös Ochos Riosin satamassa pysähtyvien Karibian meren loistoristeilijöiden ohjelmaan ja myös saaren muista lomakohteista tehdään sinne retkiä. Kiipeämiseen lähtemistä kannattaa miettiä kahteen kertaan, jos kärsit huimauksesta korkeilla paikoilla, olet huonojalkainen tai olet sattunut syystä tai toisesta nauttimaan juuri rommia.

Jamaika Kolumbuksen ajoista nykypäivään

Kolumbus kävi Jamaikalla vuonna 1494 ja se pysyi Espanjan herruudessa aina vuoteen 1655, jolloin britit valtasivat sen. Saaren alkuperäiset asukkaat arawak-intiaanit kuolivat liki sukupuuttoon ennen englantilaisten tuloa. Englantilaiset perustivat saarelle suurtiloja, jotka tuottivat sokeriruokoa. Työvoimaksi tuotiin Afrikasta orjia niin että heitä 1800-luvun alkaessa oli jo yli 300.000. Itsenäinen valtio Jamaikasta tuli vuonna 1962. Nyky-Jamaikan tärkeimmät tulonlähteitä on  turismi sekä toisaalta alumiinin tärkeäainesosa, bauksiitti, minkä tuottajana maa on maailman suurimpia.

Jamaikan dollari

Saaren virallinen kieli on englanti, mutta yleisesti käytössä on kreolienglanti eli patois. Jamaikan 2.7 miljoonaisesta väestöstä afrikkalaisten osuus on yli 75% ja mulattien reilu 15%. Intialaisia on 3% ja kiinalaisia 2%. Jamaikan virallinen valuutta on Jamaikan dollari (JMD), mutta myös Yhdysvaltain dollari käy usein maksuvälineeksi.

Jamaikan Rastafarit

Uskonnollisesti saarelaisista yli 70% on protestantteja. Jamaikan uskonnollis-poliittisista ryhmistä kuitenkin kuuluisin on Rastafari-liike, vaikka siihen kuuluu vain 100.000 henkeä. Se syntyi 1930-luvulla saaren mustaihoisen väestön keskuudessa. Rastafarit pitävät Etiopiaa pyhänä maanaan ja Etiopian viimeista keisaria Haile Selassiea jumalallisena johtajanaan. Itse asiassa koko liikkeen nimi tulee Haile Selassien aiemmasta nimesta ras Tafari.Uskonnossa on vahvoja piirteitä vanhoista afrikkalaisista uskomuksista sekä Vanhasta testamentista. Esimerkiksi rastafareille tyypillisen rastaletit sekä  takkuinen parta perustuvat heidän oman uskonsa mukaan Mooseksen kirjan vaatimuksiin.

Bob Marley ja Jamaikan pääkaupunki Kingston

Rastafareista puhuttaessa on pakko samalla ottaa esiin myös Jamaikalla syntynyt omaperäinen musiikkityyli reggae, jonka kuuluisin edustaja kautta aikain on Bob Marley & The Wailers. Bob Marleylle omistettu museo sijaitsee muuten Kingstonissa, Jamaikan pääkaupungissa, jos satut olemaan tosifani. Tiedoksi kuitenkin, että Kingston on 700.000 asukkaan suurkaupunki, jonne tai ainakaan sen tiettyihin osiin matkustamista ei turvallisuusriskien takia pidetä tai ainakaan Suomen ulkoministeriö ei pidä suotavana.

Reggae – Jamaikan lahja musiikille

Reggaen sanotaan syntyneen ja kehittyneen varhaisemmista afrokaribialaisista musiikkityyleistä. Tyypillistä reggaelle on muun muassa se, että siinä rummut pyrkivät jäjittelemään trinidadikaisten steel bandien sointia. Reggae-kappaleiden sanoituksissa käsitellään usein maan köyhällistön asemaa, rastafari-uskontoa tai siihen usein kiinteästi liittyvää  marijuanan polttoa.

Milloin matkustaa Jamaikalle

Jamaikalla käy eniten turisteja joulukuun puolivälin ja huhtikuun puolivälin välisenä aikana. Sadekausi alkaa toukokuussa ja sitä kestää aina marraskuuhun. Kovimmillaan sateet ovat huhti-toukokuussa sekä loka-marraskuussa. Jamaikalle matkaa suunnittelevan kannatta myös muistaa, että Jamaikalle osuu silloin tällöin hurrikaaneja. Suurimmillaan niiden todennäköisyys on elo-syyskuussa.

Tästä painamalla näet  Montego Bay´n tämän hetkisen sään sekä 10-päivän ennusteen. Näet myös kaikkien 12 kuukauden keskimääräiset ylimmät ja alimmat lämpötilat.

Saarta ympäröivät koralliriutat. Korallihiekaa löytyy myös maaperästä, missä sitä on peräti 100 m paksusti. Barbados saa kiittää myös upeita hiekkarantojaan tästä korallihiekasta.

Atlantin puoleiset rannat ovat hyvin tuulisia. Rannalla kasvavat puutkin ovat saaneet kokea tuulen voiman ja joutuneet taipumaan tuulen suunnan mukaisesti.

Asukkaita Barbadoksella on reilu 270.000, joista afrikkalaisten orjien jälkeläisten osuus on yli 80 prosenttia. Espanjalaiset saapuivat saarelle 1500-luvun vaihteen tienoilla ja alistivat paikalliset arawak-intiaanit orjikseen.  Seuraavan vuosisadan alussa saarelle saapuivat englantilaiset  ja aloittivat sokeriruo´on viljelyn. Työvoimaksi viljelmille tuotiin orjia Afrikasta. Tilanne pysyi samanlaisena aina vuoteen 1834, jolloin orjuus kiellettiin.

Nimensä “Barbados”  sai portugalilaisilta, jotka nimesivät saaren Los Barbadokseksi eli”Parrakkaat”. Ajatus nimeen tuli saarella kasvavista viikunapuista, joiden ilmajuuret roikkuvat puusta parran tavoin. Barabados on hyvin vihreä saari, sillä suurta osaa sitä peittävät sokeriviljelmät, mutta myös mahtavaa kukkaloistoa löytyy.

Itse pääsimme ihaileman kukkia ja muuta kasvillisuutta retkellä, jolla vierailimme Richmond Plantationilla.

Sen jälkeen retkemme vei Goottilainen St. John’s Church- kirkolle, joka seisoo  kallion laella. Sieltä on mahtava näköala vaahtopäiselle merelle ja kirkon vehreään ympäristöön. St. John’s Churchin kirkkorakennus  on rakennettu 1836 edeltäjänsä tilalle, joka oli tuhoutunut hirmumyrskyssä muutamaa vuotta aikaisemmin.

Harrison´s Cave tippukiviluolat sijaitsevat melkein keskellä saarta. Vuoren sisään ajetaan sähköradalla. Luolaston kokonaispituus on noin 1,5 kilometriä. Luolien hienoimpiin yksityiskohtiin kuuluvat tippukivien ohella siellä virtaavat joet  ja pauhaavat vesiputoukset. Maanalainen joki, joka on kaivertanut luolaston, kulkee radan vierellä. Luolan syvimmässä kohdassa vierailijat näkevät 40 jalkaa korkean vesiputouksen, joka syöksyy syväsiniseen järveen. Näkemisen arvoinen.

Barbadoksen pääkaupunki Bridgetown on maan  suurin kaupunki ja tärkein satama. Kaupungin keskeimpiä paikkoja on Trafalgar Square. Se sijaitsee kaupungin keskeisen liikekadun Broard Streetin toisessa päässä. Kuten aukion nimen perusteella voi arvata , aukiolta löytyy myös Nelsonin patsas Lontoon esikuvan mukaisesti.

Britit valtasivat saaret 1800-luvun vaihteessa.  Kun orjuus kiellettiin vuonna 1834, alettiin työvoimaa hankkia ennen kaikkea Intiasta ja  Kiinasta. Vuonna 1958 saarista tuli osa Länsi-Intian federaatiota ja itsenäinen siitä tuli vuonna 1962. Maalla on merkittävät öljyvarannot.

Saarten kokonaispinta-ala on 5100 km2, mistä Trinidadin osuus on 4800 km2. Asukkaita on reilu 1.1 miljoonaa, joista afrikkalaista alkuperää reilu 40% ja lähes yhtä paljon intialaisia. Maan virallinen kieli on englanti, mutta sen ohella puhutaaan hindiä, ranskaa, espanjaa, kiinaa ja kreolia. Ei siis ihme, että maassa on väliin ollut kansallisuuskiistoja.

Lyhyt lento Grenadasta ja jo kohta laskeuduimme Piarco Airport-lentokentälle. Otimme taksin, jonka ohjaimissa oli intialaisperäinen Capil Maraj ja lähdimme ajamaan kohti maan pääkaupunkinna aina vuodesta 1757 ollutta  Port of Spainia. Matkalla saimme kuulla kuljettajaltamme paljon uutta tietoa maan politiikasta ja nähtävyyksistä ennen kuin saavuimme Kapok-hotellille.

Hotellimme sijaitsi nähtävyyksien kannalta erinomaisella paikalla, sillä aivan sen lähinaapurista löytyivät niin kasvitieteellinen puutarha, eläintarha kuin Queens Park Savannah. Port of Spainin keuhkoiksikin kutsuttu Queens Park  Savannah syntyi 1820-luvulla, kun saaren kenraalikuvernööri lahjoitti alueen kaupungille. Seudulta löytyy myös monta vanhaa upeaa hallintorakennusta.

Puistoa vastapäätä sijaitsee kasvitieteellinen puutarha, jonka perusti kuvernööri Woodford 1820. Puutarhasta löytyy upeaa eri puolilta maailmaa tuotuja kasveja.

Puutarhan lähellä sijaitsee myös hieno eläintarha Emperor Valley Zoo. Mieleen jäivät erityisesti erilaiset värikkäät papukaijat ja tukaanit. Hauskinta oli kuitenkin saada selville, että mölyapina on todella nimensä veroinen.

Ostimme retken hotellimme edessä päivystävältä taksikuskilta. Esimmäinen kohde oli vanha linnoitus Fort George, jossa näkee muureja ja vanhoja tykkejä.

Linnoitus sijaitsee tosi korkean mäen tai vuoren päällä ja niimpä sieltä aukesin mahtava maisema ympäri kaupunkia.

Ajoimme sen jälkeen keskustaan Port of Spainin keskustaan, jossa näimme muun muassa maan parlamenttiraken-nuksen . Rakennus tunnetaan nimellä The Red House. Tutustuimme myös komeaan goottilaiseen kirkkoon”Rosary Church”.

Sieltä jatkoimme matkaa viljelysalueille, missä meille esiteltiin kaakaon kasvatusta. Matka kulki läpi upeiden sademetsien. Kun pydähdyimme taukopaikalle, ilmestyi paikalle metsän siimeksestä kitaraa soittava mies, joka kysyi, mistä ollaan. Seuraavaksi hän alkoi laulaa tulevaisuudesta, mikä meitä itsekutakin odotti. Hyvää luvattiin ja onneksi niin on myös käynyt.

Vierailimme myös yhdellä Trinidadin kuuluisimmista hiekkarannoista, jonka nimi on Maracas Bay. Siellä söimme muun muassa elämämme ensimmäiset haipurilaiset.

Trinidad on kuuluisa myös koko Karibian alueen suurimmasta karnevaalista.

Trinidadin saaren erikoisuuksiin kuuuluvat myös ns “steell bandit”, joiden soittimet on tehty vanhoista öljytynnyrien pohjista. Tämä musiikkisuunta sai alkunsa, kun  trinidadilaiset juhlivat toisen maailmansodan päättymistä alakamalla rummuttaa kaikella käteensattuneella, mistä vain sai ääntä irti

Meille jäi mielikuva, että Port of Spain ei ole välttämättä kaikkein turvallisimpia paikkoja turisteille. Kun kadulla hotellimme vieressä tapasimme paikallisen poliisin, hän varoitteli meitä varkaista ja varsinkin kaupungin keskustaan menosta. Suomalaisittain vaikutti myös oudolle se, että seudun kaikkien omakotitalojen ikkunat ja ovet oli tarkkaan kalteroitu.

Milloin matkustaa Trinidadiin?

Tästä painamalla näet  maan pääkaupungin Port of Spain´in tämän hetkisen sään sekä 10-päivän ennusteen. Näet myös kaikkien 12 kuukauden keskimääräiset ylimmät ja alimmat lämpötilat.

Jaa

Grenada on vuonna 1974 itsenäistynyt saarivaltio Länsi-Intian Pienten-Antillien eteläosassa varsin lähellä Venetzuelan rannikkoa. Pääsaari Grenadan ohella siihen kuuluu kaksi pientä Grenadiineihin kuuluvaa saarta, nimittäin Carricou ja Petit Martinique.

Vuoristoinen ja tuliperäinen Grenada tunnetaan Karibian maustesaarena eikä syyttä, sillä siellä tuotetaan muun muassa muskottia, kaakaota ja banaaneja. Erityismaininnan ansaitsee se, että pieni Grenada on maailman suurin muskottipähkinän ja muskottikukan tuottaja.

Muskottipähkinä on Myristica-suvun puiden siemenistä jauhamalla tehty mauste. Ikivihreä puu voi kasvaa 12 metriseksi. Sen lehdet ovat tumman vihreät ja pieni kukinto keltainen. Puu antaa ensi kerran satoa 7 vuotiaana ja sen jälkeen jopa 40 vuoden ajan. Grenadalaisten mukaan muskotti toimii digestiivina, mutta se auttaa myös maksa- ja iho-ongelmissa

Grenadan  pinta-ala on 340 km2 ja asukasluku noin 90.000. Väestön pääosan muodostavat afrikkalaiset orjien jälkeläiset, joiden osuus on on noin 84%, Mulatteja on noin 12%, itäintialaisia 3% ja valkoisia vain noin 1%. Saaren virallinen kieli on englanti, mutta puhekielenä käytetään kreoliranskaa ja -englantia.

Grenada “löydettiin” vuonna 1489, jolloin itse Kristoffer Kolumbus vieraili saarella. Ranskalaiset saapuivat saarelle 1650-luvulla ja ottivat sen haltuuunsa kukistettuaan ensin aina siihen saakka saarta hallinneet karibit, jotka olivat saaren alkuperäisasukkaita. Saarella perustettiin plantaaseja, joilla tuotettiin sokeria. Työvoimaksi tuotiin orjia Afrikasta.

Vuonna 1762 Grenada siirtyi Ison-Britannian haltuun ja tällaisena tilanne pysyi aina Grenadan vuonna 1974 tapahtuneeseen itsenäistymiseen saakka. Vasemmistolainen New Jewel-liike kaappasi vallan vuonna 1979. Vasemmistolainen politiikka tuli tiensä päähän vuonna 1983, kun Yhdysvallat miehitti Grenadan.

St. George´s – Grenadan kaunis pääkaupunki

Saaren pääkaupunki St George´s on rakennettu vihreille kukkuloille, jotka reunustavat saaren parasta luonnonsatamaa, joka tunnetaan nimellä Carenage. Kaupungin perustivat ranskalaiset. Ranskalainen vaikutus näkyy monien mielestä vieläkin kaupunkikuvassa rakennusten punaisina tiilikattoina ja rakennusten pastelliväreissä.

Kaupungin maamerkki ja kiistatta tarkein nähtävyys on Fort George-linnoitus, mistä vierailijalle aukeaa mahtavat näkoalat yli koko kaupungin. Linnoitus, jonka rakensivat ranskalaiset jo 1700-alussa, sijaitsee strategisesti mahtavalla paikalla niemen kärjessä, korkean mäen huipulla. Linnoituksen vieläkin paikalla seisovat tykit ( katso tarkasti yläkuvaa) valvoivat muutaman vuosisadan ajan sataman liikennettä. Nykyisin linnoitukseen on sijoitettu pääkaupungin poliisilaitos. Mainittakoon, että amerikkalaiset pommitivat linnoitusta vuonna 1983.

Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu Sendal Tunnel- tunneli. Tunneli rakennettiin nopeuttamaan ja helpottamaan  kaupungin satama-alueen ja Esplanadin välistä liikennettä. Tunneli on 340 jalkaa pitkä ja 12 jalkaa leveä ja korkea. Se avattiin liikenteelle jo vuonna 1894 ja nimensä se  sai saaren tuolloiseni kuvernöörin Walter Sendalin mukaan.

Milloin matkustaa Grenadan saarelle Karibialle?

Tästä painamalla näet   tämän hetkisen sään Grenadalla Kariabilla sekä 10-päivän ennusteen. Näet myös kaikkien 12 kuukauden keskimääräiset ylimmät ja alimmat lämpötilat.

Lopulta iltapäivällä klo 4 aikaan ilmoitettiin, että kone lähtee, mutta vie meidät vain Saint Vincent ja Grenadiineille (oma valtionsa sekin), mistä meille järjestetään jatkolento Grenadalle. Saint Lucialla nousimme hetken kuluttua 19-paikkaiseen pikku Piperiin. Kone osoittautui tiloiltaan erittäin pieneksi  ja karsituksi Ahtauduimme koneeseen ja viimeiseksi koneeseen tulleen tehtäväksi kaksimiehinen miehistö antoi koneen oven sulkemisen. Kone ei tarvinnut kuin lyhyen kiihdytyksen ja sitten oltiin ilmassa. Kone lensi varsin matalalla eli positiivisena ihmisenä totesinkin vaimolleni ja pojalleni meidän saavan ilmaisen sightseeing-lennon todella mahtavissa maisemissa.

Lyhyen lennon jälkeen laskeuduimme Saint Vincentille. Sieltä jatkoimme matkaa Bahama Airin laadukkaalla koneella, jossa mm. oli ilmastointi, Grenadalle Point Salinesin kentälle. Lentokentällä odottelimme laukkujamme pitkään, mutta turhaan. Onneksi kentällä oli oma iso toimipiste kadonneille matkatavaroille, ilmeisesti tarpeen sanelema. Toimipisteessä selvisi, että kaikkien Saint Lucialta lähteneiden tavarat olivat siellä edelleen, sillä eiväthän ne tietystikään olleet mahtuneet pikku Piperiin. Mieltä kuitenkin rauhoitti, kun tavaroita luvattiin seuraavaksi päiväksi.

Ilta oli jo hämärtynyt, kun otimme taksin. Lyhyen ajomatkan jälkeen saavuimme Gem Holiday Beach Resort-hotellilleHotelli sijaitsi Morning Rouge Bayn- nimisellä rannalla, joka aamulla, päivän valjettua, osoittautui todella upeaksi paikaksi.  Muutenkin hyvä fiilis parani vielä entisestään, kun matkalaukumme ilmestyivät heti aamusta hotellille.

Olimme valinneet omatoimisen Karibian kiertomatkamme ensimmäiseksi kohteeksi Saint Lucian saarivaltion. Saaren pinta-ala on reilu 600 km2 ja se toiseksi suurin Pienten-Antillien Winwardsaarista. Lähimmät saaret ovat reilu 30 kilometriä siitä pohjoiseen sijaitseva Ranskalle kuuluva Martinique ja 40 kilometriä etelään sijaitseva Saint Vincent. Saint lucian asukasluku on reilu 160.000 henkeä, joista afrikkalaisten osuus on yli 90 prosenttia.  Yli puolet maan vientituloista tulee banaaneista.

Saaren alkuperäisasukkaita olivat karibit ja arawakit. Englantilaiset yriittivät 1600-luvun alussa asuttaa turhaan saarta. Ranskalaiset onnistuivat siinä kuitenkin vuonna 1650 ja saarella alettiin kasvattaa sokeria. Plantaasien työvoimaksi tuotiin orjia Afrikasta. 1700-luvulla saaresta tuli Ranskan ja Englannin välisen siirtomaa sodan tärkeä pelinappula, joka vaihtoi omistajaa peräti 14 kertaa näiden kahden maan välillä. Lopullinen voittaja oli Englanti, jonka siirtomaa siitä tuli vuonna 1814.Siirtomaa-aikaisten linnoitusten jäänteitä löytyy niin saaren pohjoisosasta Pigeon Pointilta kuin myös  Castriesin läheltä Morne Fortunen laelta. Itsenäisyyden Saint Lucia sai vuonna 1979.

Lentoreitimme kulki Lontoon kautta, missä koneen lisäksi piti vaihtaa myös lentokenttää. Saint Lucialle saavuimme Barbadokselle tehdyn välilaskun jälkeen  illan hämärtyessä. Koneemme laskeutui saaren eteläkärjessä sijaitsevalle Hewannorran  kansainväliselle lentokentälle. Hotellimme sijaitsi Marigot Bay´ssa saaren keskivaiheilla. Kuljettajamme ajoi vauhdilla kapealle tuntuvia maanteitä pitkin kohti pohjoista läpi pienten pimeiden kylien ja läpi valtavien banaaniviljelmien.

Hotellimme Marigot Bay Hotel Marigot Bay´ssa oli viehättävämpi kuin mitä olimme edes uskaltaneet toivoa. Meidät majoitettiin  kauniiseen bungaloviin. Kävimme lähes välittömästi nukkumaan, sillä pitkät lennot tuntuivat vieneen kaikki voimamme. Aamulla heräsimme aikaeron takia jo 6 maissa paikallista aikaa ja päätimme lähteä samantien tutustumaan seutuun. Paikka vaikutti suoranaiselle paratiisille. Kaikkialla oli palmumetsikköä ja upeita valtavan kokoisia, upeasti kukkivia kukkia.

Rannan laiturissa on suuri rivistö toinen toistaan suurempia ja komeampia purjeveneitä

Marigot Bay´tä, jota onkin sanottu yhdeksi koko Karibian kauneimmaksi lahdeksi, eikä suotta, voi joillekin olla tuttu siitä, että siellä kuvattiin aikoinaan elokuva nimeltä “Dr Doolittle”. Muistin virkistämiseksi kerrotakoon, että tämän  vuonna 1967 ensi-iltansa saaneen elokuvan pääroolissa oli Rex Harrison ja elokuva kertoo eläinlääkäristä, joka oppii eläinten kielen. Sittemmin myös Eddie Murphy on ollut saman aiheen kimpussa.

Puistossa  ja rannalla kävellessämme törmäsimme erikoiseen näkyyn, sillä maaperä oli aivan täynnä koloja. Jokaista koloa vartioi viittoileva varsin iso rapu. Kun kulkija oli tarpeeksi lähellä, ravut painuivat salamannopeasti piiloon koloonsa, mutta heti kulkijan mentyä tarpeeksi kauas, ne ilmestyivät taas kolonsa suulle viittoilemaan.

Yöllä heräsimme voimakkaaseen ääneen. Tuossa vaiheessa huomasimme, ettei bungalovissa ollut lainkaan ikkunoita, vaan niiden tilalle oli laitettu erittäin tiheää verkkoa. Mahtava siritys tuli siis ulkoa, missä linnut pitivät omaa konserttoaan.

Puolenyön aikaan meidät säikäytettiin kunnolla, kun kuulimme ulkoa melua ja kun kävi ilmi, että viereisen bungalovin luona palmut paloivat kovalla rätinällä. Eipä siis muuta kuin kamat kasaan ääntä nopeammin ja pihalle seuraamaan tilannetta.  Ensisammutusryhmänä näytti olevan hotellin baarin henkilökunta sekä sen tuiskeessa ollut asiakaskunta. Palo saatiin joka tapauksessa sammutettua ennen palokunnan paikalle tuloa. Palo oli saanut ilmeisesti alkunsa ilotulitteessa, joita oli ammttu Black fridayn eli perjantain ja 13. päivän kunniaksi.

“Twin Pitons ja Drive- in volcano” Saint Lucia

Saint Lucian tärkeimpinä maamerkkeinä voidaan pitää kahta vuorenhuippua, jotka tunnetaan nimellä Twin Pitons. Nämä vuoret nousevat suoraan merestä ja yltävät aina 800 metrin korkeuteen.  Samalla alueella voi käydä tutustumassa myös toimivan tulivuoren kraateriin, joka  tunnetaan nimellä “Drive-in volcano”. National Rain Forest tarjoaa puolestaan mahdollisuuden lintujen tarkkailuun, patikointiin ja luontoretkiin.

CASTRIES -  SAINT LUCIAN PÄÄKAUPUNKI

Saint Lucian pääkaupunki Castries nimettiin vuonna 1785 Ranskan tuolloisen laivasto- ja siirtomaaministeri Marechal de Castries ´n mukaan. Tämä tapahtui sen kunniaksi, että mainittu ministeri oli nätellyt paria vuotta aiemmin merkittävää roolia, kun Saint Lucia oli siirtynyt takaisin Ranskan haltuun.

Castries´n kaupunki on historian saatossa kokenut todella kovia, sillä vuosien 1796-1948 välisenä aikana kaupungissa on riehunut suuria tulipaloja peräti neljään eri otteeseen. Viimeisin tulipalo tuhosi paljon vanhaa kauppa-aluetta. Tästä huolimatta kaupungin sydämestä löytyy useita hienoja vanhoja ranskalaisia puutaloja. Näkemisen arvoisia ovat myös Victorian Library-kirjasto, roomalaiskatollinen katedraali sekä anglikaaninen kirkko nimeltä  Holy Trinity.

Castries on on maan pääkaupunki, mutta toisaalta sillä on tärkeä rooli myös maan tärkeimpänä  että yhtenä koko Itä-Karibian tärkeimpänä satamana. Tavaraliikenteen ohella satamassa vierailevat myös Karibialla liikkuvat risteilyalukset.

Milloin matkustaa Saint Lucialle?

Tästä painamalla näet  Saint Lucian tämän hetkisen sään sekä 10-päivän ennusteen. Näet myös kaikkien 12 kuukauden keskimääräiset ylimmät ja alimmat lämpötilat.

Jaa

Karibia merkitsee monelle matkuumepotilaalle samaa kuin maanpäälinen paratiisi. Ja sitähän se onkin, turkoosinsininen meri, mahtavat valkohiekkaset rannat, upeat palmumetsät, rommi ja erilaiset drinkit sekä alueelle tyypillistä musiikkia ja kiihkeitä  latinalaisia tanssejakaan unohtamatta. Myös säät suosivat maatkaajia. Myös matkailijoiden etsimää lämpöä piisaasillä alueella vallitsevan kostean trooppisen ilmaston kuukausittaiset lämpötilat vaihtelevat 24-28 asteen välillä*. Karibian vedet ovat myös purjehtijoiden suosiossa. Myös veden  pinnan alta löytyvä maailma huokuttelee sukeltajia ja snorkkaajia riutoille ihailemaan koralliriuttojen todella upeaa vedenalaista elämää.

Karibialla tarkoitetaan merialuetta ja alueelta löytyviä saaria, jota pohjoisesta rajaavat Isot-Antillit, idästä Pienet-Antillit, etelästä Venezuela, Kolumbia ja Panama sekä lännestä Keski-Amerikan valtiot aina Jukatanin niemimaalle saakka. Kun joukkoon lisätään vielä Bahamasaaret, voidaan puhua myös Länsi-Intiasta. Länsi-Intia nimi juontaa juurensa aina sieltä asti, kun Kolumbus 1400-luvun lopulla “löysi” Amerikan, mutta luuli löytäneensä meritien Intiaan.

Kuuba, Jamaika, Haiti, Dominikaaninen tasavalta ja Puerto Rico – Isot-Antillit

Isot- ja Pienet-Antillit muodostavat yhdessä saarijonon, joka ulottuu Venezuelan rannikolta aina Jukatanin niemimaan lähelle. Suuriin- Anttilleihin kuuluu kaikkiaan 4 saarta: Kuuba, Jamaika, Hispaniola ja Puerto Rico. Kuten moni tietääkin, ovat Kuuba ja Jamaika itsenäisiä valtioita. Hispaniolan saarella on puolestaa kaksikin itsenäistä valtiota, Haiti ja Domikaaninen tasavalta. Puerto Rico on puolestaan Yhdysvalloille kuuluva autonominen alua.

Pienet-Antillit

Pieniin-Antilleihin kuuluu suuri joukko pieniä saaria, joista osa itsenäisiä valtioita. Näistä saarista itsenäisiä valtioita ovat  Antigua and Barbuda, Saint Kitts ja Nevis, Dominica, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Barbados, Grenada ja Trinidad ja Tobago. ( Katso tummennetuista valtioista erikseen omat juttunsa. ) Loput saaret kuuluvat pääosin Alankomaille, Isolle-Britanialle, Ranskalle ja Yhdysvalloille.

Karibia – kielten ja kulttuurien sekoitus

Karibia on saanut nimensä saarten alkuperäisasukkaiden karibi-intiaanien mukaan. Karibianmeren saaret olivat 1600- ja 1700-luvuilla jatkuvien siirtomaasotien näyttämönä niin, että joidenkin saarien isännyys vahtui toistakymmentä kertaa. Uhkana olivat myös alueen merirosvot. Niimpä ei ole ihme, että saarilta löytyy upeita vanhoja linnoituksia.

Saarten alkuperäiset asukkaat kuolivat tautien ja orjuutuksen vuoksi sukupuuttoon, jolloin pelloille alettiin tuoda Afrikasta väkeä orjiiksi. Myös aasialaisia tuotiin käsityöläisiksi.. Afrikkalainen ja aasialainen kulttuuri on säilynyt ja muuttanut ajanoloon muotoaan. Saarilla puhutaan entisten tai nykyisten  siirtomaaisäntien kieliä, mutta myös niin sanottuja kreolikieliä. Kreolikielillä tarkoitetaan eurooppalaisten, afrikkalaisten ja aasialaisten kielten sekoituksia. Näitä ovat espanjan kreoli eli papiamento, stranan eli englannin kreoli ja ranskan kreoli. Joillakin saarilla on käytössä myös hollanti, kiina, hindi ja kiina.

Uskontojen kohdalla hajonta, kuten jo kielten määrästä ja laadusta voi päätellä, on uskonnollinen jako myös varsin kirjava  ulottuen kristinuskosta islamiin ja hindulaisuuteen sekä Afrikan uskontoihin. Esimerkiksi Haitin kuuluisa woodoo-kultti on syntynyt kristinuskon ja ja afrikkalaisten uskomusten sekoittuessa toisiinsa.

Sama kulttuurien sekoitus ja saarilla tapahtunut kehitys näkyy karnevaaleissa, tansseissa ja erilaisissa juhlissa. Suurimmat karnevaalit pidetään Trinidadissa( kts tarkemmin).

Saarilta on saanut alkunsa myös moni uusi musiikkilaji, kuten jamaikalainen reggae, afrokuubalainen jazz tai calypso. Samaan sarjaan kuuuluvat myös monet hienot lattaritanssit, kuten Kuubasta kotoisin oleva salsa. Jos taas kirjallisuus kiinnostaa, on esim. Kuuban Havanna oiva paikka seurata Ernest Hemingwayn jalanjäljillä.

Karibia – rommin kotiseutu

Kristoffer Kolumbus toi toisella Amerikan matkallaan 1493 Kanariansaarilta sokeriruoon taimia Hispaniolan saarelle, mistä sokerin viljely levisi nopeasti ympäri Karibiaa. Sokeria kiteytettäessä vai osa kiteytyi ja merkittävä osa jäi nestemäiseksi eli melassiksi. Melassilla ei ollut varsinaista käyttöä kuin karjan rehuna, mutta sitten huomattiin, että siirappi alkoi käydä auringonpaisteessa. Näin saatu juoma oli pahanmakuinen, mutta juovuttava.  Seuraavalla vuosisadalla, englantilaisten ja ranskalaisten ilmaannuttua saarille, veden, sokeriruokomehun ja melassin sekoitusta alettiin tislata. Rommin esimuoto, jota mm. Barbadoksella kutsuttiin “paholaisen tappajaksi” oli syntynyt.

Rommin kulta-aika alkoi 1700-luvulla, kun Pohjois-Amerikan brittisiirtokunnat innostuivat siitä. Sama tapahtui myös Englannissa, missä rommin suosio ohitti jopa ginin. Amerikkaan vietiin ensi alkuun valmista rommia, mutta sitten sinne syntyi omia tehtaita, jotka käyttivät raaka-aineenaan Karibialta tuotu melassia.

Rommi on väkevä alkoholijuoma, jonka valmistukseen käytetään sokeriruokomelassia, sokeriruokojätettä tai sokeriruokomehua. Käynyt raaka-aine tislataan vähintään kahteen kertaan. Lopullisen arominsa rommi saa, kun tisle varastoidaan tammitynnyreissä. Valmis, kaupasta löytyvä rommi, on erilaisten tisleiden sekoitus.

Rommityypit voidaan jakaa seuraavasti päävalmistusalueiden mukaan: täyteläinen, keltainen ja voimakas Jamaica-rommi, tumma, ja voimakasarominen Martinique-rommi sekä Kuuban ja Puerto Ricon kevyt ja lähes neutraaliksi tislattu vaalea rommi.

Maailman merkittävin rommimerkki on Bacardi. Harvempi tietää, että Bacardi on maailman suurin alkoholia valmistava perheyhtiö ja sitä, että se on alunperin kuubalainen yritys.  Yhtiö jätti Kuuban siellä tapahtuneen vallankumouksen myötä. Yhtiön päämaja onkin  nykyisin Bermudalla ja suuri osa  tehtaista Puerto Ricolla. Kuuban kuuluisin rommi on nimeltään Havana Club.

Lomailijoiden suosimalta kauniilta Kreetan saarelta löytyy myös merkittävä luonnonnähtävyys, Euroopan pisin ja myös syvin  rotko Samaria. Samaria sijaitsee saaren länsiosassa Valkoisilla vuorilla, minkä korkeimmat huiput nousevat yli 2.000 merin korkeuteen.

Samarian rotko, jonka kokonaispituus on noin 16 kilometriä, on erittäin suosittu retkikohde patikoitsijoiden keskuudessa. Liikkeelle lähdetään yleensä rotkon huipulta yli 1300 metrin korkeudesta. Ensimmäisen kolmen kilometrin matkalla polku rotkossa laskeutuu jyrkästi, ja niinpä pudotusta on yli 1000 metriä.

Neljän kilometrin vaelluksen jälkeen nähdään Agios Nikolaosin kappeli. Reitin puolivälissä on Samarian 1960-luvun alussa autioitunut kylä. Reitin kiistämättä kuuluisin kohta on kuitenkin Sideroportes eli Rautaportit. Tuolla kohtaa seinämät ovat yli 300 metriä korkeat samalla kun rotko kapenee reilun kolmetrin levyiseksi. Vaellus päättyy Agia Roumelin kylään. Sieltä laiva vie patikoijat Chora Sfakioniin tai Paleochoraan lähtöpaikasta riippuen.

Kolme erillistä ryhmää muodostavat kalliot ovat noin 400 metriä korkeita, mutta seudun korkein luostari on peräti  549 metrin korkeudessa. Ensimmäiset bysanttilaiset  erakot saapuivat seudulle ja kallioille  jo 1000- luvun vaihteessa, etsiessään paikkaa, missä voisivat olla yksin Jumalansa kanssa. Vielä nykyisin olemassa olevat kuusi luostaria perustettiin  14.-, 15.- ja 16.-vuosisadan aikana. Vuoteen 1500 mennessä seudulla oli kaikkiaan 24 luostaria.. Luostareista suurin on Megisti Meteoron, joka perustettiin 1340-luvulla. Nykyisistä kuudesta luostarista vain yksi on nunnaluostari.

Aina 1920-luvulle saakka luostareihin pääsi vain huteriä, kallioon pystysuoraan kiinnitettyjä portaita pitkin tai verkossa, joka nostettiin narulla ylös. Sen jälkeen kulkemista luostareille on helpotettu hakkaamlla kallioon portaita sekä rakentamalla siltoja. Kaikkein tutuimmaksi Meteoran suurelle yleisölle lienee kuitenkin tehnyt se, että sen mahtavat maisemat olivat yhtenä tärkeänä tapahtumapaikkana Bond- elokuvassa “Erittäin salainen”.