Miyajima – Vuori meressä

Tässä vaiheessa matkaa olemme tehneet jo huomioon että molemmat meistä kypsyvät noin kolmesssa päivässä urbaaniin betoniviidakkoon ja alkavat kaivata takaisin luonoon. Osakassa päätimme sitten hankkia pakollisen luontohetken Miyajimalta, joka on saari Hiroshiman nurkilla. JR passien ansiosta saamme rällätä valtion rautateillä loman aikana niin paljon kuin haluamme, joten n. 300km matka meni mukavasti 1,5 tunnissa luotijunalla Hiroshimaan. Hiroshimasta jatkoimme paikallisjunalla Miyajimaguchi asemalla, josta otimme lautan itse saarelle. Atomipomminähtävyydet jätimme suosiolla välistä sillä Tuomo oli ne jo viime matkalla nähnyt ja ajattelimme mennä huomenna katsomaan Nagasakin vastaavat.

Miyajima on pieni metsän peittämä saari, jonka keskellä nouseen Misen-vuori 550m korkeuteen. Buddhalaisuuden pyhimiin hahmoihin kuuluva Kobo Daishi oli rukoillut vuorella ja tämän muistona huipulla on Ikuisen tulen halli. Temppelissä siis palaa aina tuli lukuun ottamatta kertovuotista uskonnollista juhlaa, jonka yhteydessä tuli sytytetään uudelleen.

Satamaan saavuttuamme kiersimme ensin rantaan pitkin Itsukushiman shintotemppelille. Temppelistä erikoisen teki lähinnä se että koko rakennelma oli rakennettu rannalle paalujen varaan, siten että vuorovesi nousi ja laski sen alla. Temppelin rakennuksia taas yhdistivät veden päällä olevat kävelysillät. Edessä parin kymmenen metrin päässä rannassa seisoi yksi Miyajiman keskeisistä nähtävyyksistä eli 15m korkea mereen rakennettu tori (shintotemppelin portti).

Itsukushiman Tori

Itsukushima

Temppeliltä jatkoimme rinnehissiä käyttäen Misen vuorelle. Meillä ei ollut valitettavasti tarpeeksi aikaa nousta vuorelle jalan. Toisaalta kumpaakaan ei kiipeäminen vielä kiinnostanut suuremmin, vaikka Fujin urakasta alkoikin pikkuhiljaa viikko olla. (Ei ollut muuten este päättää seuraavana iltana että korvaamme Yakushiman viidakkovaelluksen ajanpuutteen vuoksi Kagoshimassa Kirishiman tuliperäisessä vuoristossa vaeltamisella. Tästä kuitenkin lisää myöhemmin)

Yläsemalta huipulle olikin sitten enää leppoisa pikku nousu ja ehdottomasti sen arvoinen. Näköalat ylhäältä olivat mahtavat. Sää oli kirkas ja Hiroshiman kaupungin, sitä ympäröivät vuoret, sekä meren lukuisine pikkusaarinen näki erinomaisesti. Matkalla ylös näimme myös tuon mainitun ikuisen tulen hallin, jossa kyti nuotio temppelin keskellä. Vuorelle kuulemma piti peurojen lisäksi myös olla apinoita vapaana turistien riesana, mutta ilmisesti päivä oli niillekin liian kuuma.

Misen vuoren huipulta

Jaa

yksi kommentti

Leave a comment

Add your comment below, or trackback from your own site. You can also subscribe to these comments via RSS.

Your email is never shared. Required fields are marked *